Otsonikato kuroutumassa umpeen



Sanoma Pro

Tutkimus varmisti: Etelämantereen otsoniaukko on vihdoin kuroutumassa umpeen

Freonikielto on tuottanut tulosta: maapalloa suojaava otsonikerros paksuuntuu, iloitsevat tutkijat.



Etelämantereen yllä oleva otsonikerros näytti tällaiselta 25. kesäkuuta. Sininen tarkoittaa ohuempaa, punainen paksumpaa otsonikerrosta.

Etelämantereen yllä oleva otsonikerros näytti tällaiselta 25. kesäkuuta. Sininen tarkoittaa ohuempaa, punainen paksumpaa otsonikerrosta. (KUVA: NASA)
Julkaistu: 
MAAILMANLAAJUINEN yhteistyö freonien kieltämisessä kantaa nyt hedelmää: otsoniaukko on kutistunut, raportoiyhdysvaltalais-brittiläinen tutkijaryhmä tuoreessa Science-lehdessä.
Aiemmin on havaittu, että klooriyhdisteiden määrä ilmakehässä on vähentynyt ja otsonikato pysähtynyt, mutta nyt saatiin näyttöä siitä, että suojaverhomme on paksunemaan päin.
OTSONIAUKKO ilmestyy Etelämantereelle aina keväisin eli elo lokakuussa. Tutkijat tarkastelivat sen kehittymistä joka syyskuu vuosina 2000–2015.
He analysoivat sääpallojen ja satelliittien tekemiä otsonimittauksia ja jäljittivät muutoksia ilmaston lämpö- ja tuulioloissa. He seurasivat myös tulivuorten sylkemiä rikkidioksidimääriä.
KÄVI ILMI, että otsoniaukko on kutistunut yli neljä miljoonaa neliökilometriä vuodesta 2000, jolloin se oli suurimmillaan. Tietokonemallien mukaan yli puolet tästä kuroutumisesta johtui juuri klooriyhdisteiden vähenemisestä ilmakehässä.
Viime vuonna otsoniaukko tosin oli ennätyssuuri. Tämä sai tutkijat ensin ymmälleen.
Mutta kun he ruotivat mittausaineiston läpi, ilmeni, että äkillisesti kiihtynyt otsonikato johtui Chilessä sijaitsevan Calbuco-tulivuoren purkautumisesta. Sen syöksemät hiukkaset lisäsivät tilapäisesti otsonin tuhoutumista.
70-LUVULLA tajuttiin, että ponnekaasuina ja jäähdytysaineina käytettävät cfc-yhdisteet eli freonit tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, joka suojaa meitä haitalliselta uv-säteilyltä.
Asiasta syntyi maailmanlaajuinen häly, kun tiedelehti Nature julkaisi vuonna 1985 raportin Etelämantereen yllä häilyvästä valtavasta otsonikerroksen ohenemasta, ”otsoniaukosta”, HS kertoi ”Tiede ratkaisi” -sarjassaan.
Huoli poiki Montrealin otsonisopimuksen, joka tuli voimaan tammikuussa 1989. Sillä päätettiin päästä eroon otsonia tuhoavista yhdisteistä. Tätä nykyä sopimuksen on allekirjoittanut 197 valtiota.
TUTKIMUSTA vetänyt professori Susan SolomonMassachusettsin teknillisestä yliopistosta uskoo, että otsoniaukko kutistuu sitä mukaa kun klooriyhdisteet hiljalleen hupenevat ilmakehästä. Hän laskee, että se kuroutuu umpeen vuosisadan puoliväliin mennessä.
”Saimme saatettua planeetan paranemisen polulle”, Solomon kiittelee tiedotteessa.
”Aika hyvin, eikö? Päätimme yhdessä koko maailma, että hankkiudutaan eroon näistä molekyyleistä. Teimme niin, ja nyt planeetta vastaa.”


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Otsonikato pelotti vuonna 1985

Kuva
Siirry sivun pääsisältöön. Siirry hakuun Helsingin Sanomat Kirjaudu VALIKKO   Etusivulle Sanoma Pro Otsoniaukko pelotti vuonna 1985 – tiede ratkaisi ongelman Kun jääkaapin cfc-yhdisteet ja deodoranttien ponnekaasut kiellettiin, otsoniaukko alkoi kuroutua hitaasti umpeen. Valvottavaa on yhä. Korvaavat aineet voivat pahentaa ilmastonmuutosta. Otsonikatoa käsiteltiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa metrikaupalla myös Helsingin Sanomissa.  (KUVA:  KIMMO TASKINEN HS ) Timo Paukku HS Julkaistu:  26.4.2016 2:00  , Päivitetty: 26.4.2016 11:43 OTSONIAUKKO  oli kuvassa kammottavan iso, isompi kuin Etelämanner. Kuva näytti aluetta, jossa maapalloa ultravioletilta säteilyltä suojaava peite, otsonikerros, oli hyvin ohut. Aukko ulottui Etelä-Amerikan eteläkärkeen. Elettiin vuotta 1985. Tiedelehti Nature oli keväällä julkaissut raportin Etelämantereen otsoniauk...
Lue lisää

Fukushima HS

Kuva
Siirry sivun pääsisältöön. Siirry hakuun Helsingin Sanomat Kirjaudu VALIKKO HS seurasi evakkojen paluuta Fukushimaan – toiset pelkäävät säteilyä ja toiset eivät välitä Viisi vuotta sitten Japania ravisteli maanjäristys, tsunami ja vakava ydinvoimalaonnettomuus. 165 000 ihmistä evakuoitiin ja osa heistä on nyt palaamassa kotikonnuilleen ydinvoimalan naapuriin. Joissain paikoissa säteilyä on vähemmän kuin Helsingissä, toisaalla kymmenkertaisesti, raportoivat HS:n kirjeenvaihtaja Mikko Paakkanen ja valokuvaaja Sami Kero Fukushimasta. Mikko Paakkanen HS Julkaistu:  6.3.2016 2:00  , Päivitetty: 6.3.2016 13:13 SETSUKO NIIZUMA  avaa kotitalonsa oven ja astuu sisään. Talossa on tunkkaista ja hieman siivotonta. Niizuma päivittelee epäjärjestystä ja aukoo ikkunoita niin tarmokkaasti, ettei häntä uskoisi 85-vuotiaaksi. ”Nolottaa, kun ei ole edes kunnon sisustusta”, leskirouva sanoo. Japanilaisen Niizuman ...
Lue lisää